Fenomenalismi

Fenomenalismi on tietoteoreettinen ja havainnonfilosofinen näkemys, jonka mukaan fysikaaliset oliot eivät ole olemassa itsessään vaan ainoastaan aika-avaruudessa havaittuina ilmiöinä, fenomeeneina, tai aistiärsykkeinä (kuten punaisuus, kovuus, makeus jne.). Fenomenalistinen ontologia palauttaa puheen fysikaalisista oliosta puheeksi ”aistinsisältöjen kimpuista”.

Fenomenalismi sekoitetaan usein mielen kimpputeoriaan. Kimpputeorian mukaan oliot koostuvat joukoista tai kimpuista ajatuksia tai aistimuksia. Jos henkilö sanoo, että hänen edessään on päärynä, hän tarkoittaa samaa kuin että hän aistii tiettyjä ominaisuuksia (vihreys, kovuus, jne.). Kun näitä aistimuksia ei enää ole, oliota itsessään ei ole. Fenomenalismi on näkemys, jonka mukaan oliot ovat aistituista ominaisuuksista johdettuja loogisia konstruktioita. Tämän näkemyksen mukaan jos sanotaan, että toisessa huoneessa on pöytä vaikka kukaan ei ole siellä aistimassa sitä, tarkoitetaan, että jos joku olisi huoneessa, silloin tämä henkilö aistisi pöydän. Oleellista on mahdollisuus aistihavaintoon, ei itse havainto. Fenomenalismissa kohteet ovat siis havaitsemisen pysyviä mahdollisuuksia, ja puhe fysikaalisista olioista pyritään kääntämään puheeksi mahdollisista kokemuksista.^[1]

1. ↑ Määttänen, Pentti: Fenomenalismi Filosofia. Arkistoitu 21.2.2005. Viitattu 8.5.2008.